Skip to content

Kirja-alesaalis

19.1.2012

Tänä vuonna on näemmä ollut aika kiirus, koska kirja-alet ovat menneet ihan ohi. Eilen käväisin kuitenkin pikaisesti Akateemisessa, ja noin puolen tunnin täsmähyökkäys tuotti mukavasti tulosta (ei liikaa).

Klassikoista nykäisin mukaan alkuperäiskielellä Henry Rider Haggardin seikkailuromaanin King Solomon’s Mines (löytyy myös Project Gutenbergista), jossa Alan Quatermain löytää legendaarisen kuningas Salomonin kaivokset. Alan Quatermain oli Haggardin kestosankari, mutta hän nykylukijoille melkein tutumpi Alan Mooren käsikirjoittamasta The League of Extraordinary Gentlemen -sarjasta.

Suomennettuna löysin Faroksen julkaiseman Atalan, François-René de Chateaubriandin eksoottisen rakkaustarinan suoraan 1700-luvulta. Muistan lukeneeni tämän aikanaan jotain kirjallisuustieteen klassikkotenttiä varten, ja tykkäsin kovasti. Oliko kyseessä vain nuoruuden kokemattomuus, vai onko Atala edelleen hyvä?

Nykykirjallisuutta ei mukaan tarttunut, mutta China Miévillen Kraken kyllä, ja ihan pelkästään takakansitekstin perusteella. En ole scifi- ja fantsupiireissä kehuttua Miévilleä ennen lukenut, mutta kuka voisi olla innostumatta Lontoon Luonnonhistoriallisessa museossa tapahtuvasta jättiläiskalmarin mystisestä häviämisestä, varsinkin kun tarina selvästikin ottaa vaikutteita TLOEG:n tapaan H. P. Lovecraftin mytologiasta? Muutaman ensimmäisen luvun perusteella kirja on koukuttavaa luettavaa ja lisäksi hauska, kuten Guardianin arvostelu lupaa.

Populäärihistoriaakin tarttui pitkästä aikaa mukaan jopa kahden kirjan verran. Ensinnäkin Stella Tillyardin Aristocrats: Caroline, Emily, Louisa and Sarah Lennox 1740-1832. Tillyard  kokosi aikanaan skandalöösien Lennoxin siskosten tarinat 1990-luvulla kirjeiden ja päiväkirjojen avulla. Tästä laadukkaasta kirjasta, sekä upeasta draamallisesta BBC:n tuottamasta televisiosarjasta tuli supersuosittuja. Televisiosarjan nähtyäni olen halunnut lukea kirjankin, mutta jotenkin sen hankinta on aina unohtunut, kunnes nyt hoksasin yhden kappaleen alelaarista.

Toinen historiankirja on suomennos, Lena Huldènin Kuusijalkainen vihollinen: Niveljalkaisten vaikutus länsimaiseen sodankäyntiin (Schildts, 2008). Kirja on paitsi kaunis, myös kiehtova. Kukapa ei olisi innostunut loisista ja parasiiteista? Kukapa ei olisi kiinnostunut siitä, miten erittäin pienet ja näennäisen sattumanvaraiset tekijät vaikuttavat kaikkeen ihmiselämään politiikasta lääketieteen kehitykseen ja sotien lopputuloksista ekologiaan?

Leevi Lehto on muuten suomentanut James Joycen Odysseuksen ja vieläpä jaksanut kommentoida sitä. Pitäisiköhän vihdoinkin lukea tämäkin kirja loppuun? Voisin vaikka täyttää 1/3 uudenvuodenlupauksestani ja osallistua samalla Kirjamielen haasteeseen.

Advertisements
No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: