Skip to content

Tekijänoikeus: Kansikuvien julkaisu kirja-arvosteluissa

11.5.2012

Kirja-arvostelut on tapana kuvittaa kirjojen kansikuvilla. Se tarkoituksenmukaista, sillä yksi kirjan kansikuvituksen tarkoitus on tuottaa mielikuvia kirjan sisällöstä. Kirjankansi useimmiten yksilöi myös kansien sisältämän teoksen kirjoittajan ja itse teoksen nimet. Niinpä kansi voi tuottaa tekijänoikeuksia a) kannen visuaalisen ilmeen toteuttajalle, b) teoksen kirjoittajalle ja c) kustantajalle, riippuen kustannussopimuksista ja siitä, ovatko tekijänoikeudet rauenneet suoja-ajan päättymisen johdosta.

Yritän seuraavaksi pohtia sanoin ja kuvin, missä tekijänoikeuslain rajat menevät käytännössä kun julkaistaan kansikuvia kirja-arvosteluissa. Haluan kuitenkin ensiksi kiittää Kustannusosakeyhtiö Tammea, kirjailija Pauliina Vanhataloa ja graafikko Laura Noposta, joilta sain luvan tätä kirjoitusta varten ottamieni Korvaamaton -teoksen kuvien julkaisuun. Kirjoitus sisältää kuvia myös kustannusyhtiön, kirjailijan ja graafikon tekijänoikeuksia rikkovista kuvista. Ne eivät kuitenkaan juuri tässä ilmentymässä riko tekijänoikeuksia, koska olen saanut tekijänoikeuksien omistajilta luvat kuvien tuottamiseen ja julkaisuun. Kiitos myös LUMIomena -blogin Katjalle asiantuntevista kommenteista.

Laki sanoo teosten käytöstä arvostelun yhteydessä julkaistavissa kuvissa

Teoksen käyttö arvostelussa on yksi tekijänoikeuslain sallimista rajoituksista tekijänoikeuslakiin. Tekijänoikeuslain 22 § mukaan ”julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.” Taideteosten käyttämisestä arvosteluissa määrää erikseen Tekijänoikeuslain 25 §: ”Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia… arvosteluun tai tieteelliseen esitykseen”.

Kustantajan tarjoama pressikuva teoksesta "Korvaamaton"

Tapaus 1: Kustantajan median käyttöön tarjoama kuva Pauliina Vanhatalon teoksesta ”Korvaamaton”, kansi: Laura Noponen (Tammi 2012).

Tapaus 1: Kustantajan median käyttöön tarjoama kansikuva

Tekijänoikeudet ovat kustantajalla sekä teosten tekijöillä. Kuvaa saa käyttää arvostelussa julkaisulupaa tekijänoikeuksien omistajilta kysymättä. Hyvän lehtimiestavan mukaista on mainita kansikuvan tekijätiedot kuvan julkaisemisen yhteydessä.

HUOM. hyvän lehtimiestavan noudattaminen on usein mahdotonta.

1) Mitä vanhempi kirja, sitä harvemmin graafikon tai kansikuvataiteilijan nimeä on mainittu kirjan liepeessä.

2) Uusien kirjojen kustantamojen sivuilta saatavien kansikuvien yhteydessä ei välttämättä tule mukana metatietoja, joissa mainittaisiin kannen tekijät. Jos käyttää pressikuvaa, ei kannen tekijästä ole tällöin välttämättä tietoa käytettävissä.

***

***

***

Kansi Pauliina Vanhatalon teoksesta "Korvaamaton"

Tapaus 2: Arvostelijan ottama kuva kansikuvasta. Kuva ei ylitä teoskynnystä. Pauliina Vanhatalo: Korvaamaton, kansi Laura Noponen. (Tammi 2012)

Tapaus 2: Arvostelijan kirjan kannesta ottama kuva

Teos ei ylitä teoskynnystä, sillä se ei eroa riittävästi alkuperäisestä teoksesta. Tekijänoikeudet ovat kustantajalla sekä teosten tekijöillä, mutta kuvaa saa käyttää arvostelussa julkaisulupaa kysymättä. Hyvän lehtimiestavan mukaista on mainita kansikuvan tekijätiedot kuvan julkaisemisen yhteydessä.

Muut teosten käyttöä arvostelun osana säätelevät lainkohdat

Teosten käyttöä kuitenkin säätelevät myös muut lainkohdat, joita kuvitusta julkaistessaan saattaa tulla rikkoneeksi. Tärkeimmät liittyvät alkuperäisen teoksen muunteluun tai muuttamiseen: muunnellun tai muutetun teoksen julkaisu ilman alkuperäisten tekijänoikeuksien omistajien lupaa on laissa kielletty.

Tekijänoikeuslain 3 § mukaan :

Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii.

Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.

Oikeudesta, joka tekijällä on tämän pykälän mukaan, hän voi sitovasti luopua vain mikäli kysymyksessä on laadultaan ja laajuudeltaan rajoitettu teoksen käyttäminen.

Tekijänoikeuslain 4 § puolestaan antaa velvoitteita teoksen muuntelijalle:

[1] Sillä, joka on kääntänyt teoksen tai muunnellut sitä tahi saattanut sen muuhun kirjallisuus- tai taidelajiin, on tekijänoikeus teokseen tässä muodossa, mutta hänellä ei ole oikeutta määrätä siitä tavalla, joka loukkaa tekijänoikeutta alkuperäisteokseen.

[2] Jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu tekijänoikeudesta alkuperäisteokseen.

Arvosteluissa julkaistaviin, kansikuvan sisältäviin valokuviin nähden Tekijänoikeuslain 4 § on nähdäkseni tulkittavissa kahdella tavalla:

1) Mikäli kansikuvan sisältävän valokuvan ei katsota ylittävän teoskynnystä, alkuperäiset tekijänoikeudet säilyvät, mutta kuvan saa julkaista arvostelun tai muun lain tekijänoikeuksista rajaaman käytön yhteydessä lain rajaaman tekijänoikeuksien rajoitusten puitteissa.

2) Mikäli valokuvan katsotaan ylittävän teoskynnyksen, on kuvaajalla oikeus käyttää kuvaa omien tekijänoikeuksiensa perusteella. Edelleen hyvän lehtimiestavan mukaista on mainita alkuperäisen kansikuvan tekijätiedot.

Tekijänoikeusneuvosto ei ole koskaan antanut lausuntoa kirjojen kansikuvien kuvaamisesta arvosteluihin, mutta muissa valokuvien käyttöön liittyvissä lausuntopyynnöissä on aina kiinnitetty huomiota siihen, että arvostelun tai tieteellisen esityksen kuvien ja tekstin tulee olennaisesti liittyä yhteen, jotta taideteosten julkaisu ilman alkuperäisten oikeuden omistajien suostumusta on laillista.

Arvostelijan ottama kuva Pauliina Vanhatalon "Korvaamattoman kannesta"

Tapaus 3: Arvostelija on ottanut kuvan kirjan kannesta ja lisännyt luovia elementtejä alkuperäisen kannen taakse. Pauliina Vanhatalo: Korvaamaton, kansi Laura Noponen (Tammi 2012).

Tapaus 3: Arvostelijan kansikuvasta ottama kuva, johon lisätty elementtejä taustalle

Teos ylittää teoskynnyksen, sillä se eroaa riittävästi alkuperäisestä teoksesta, jotta sen voi tunnistaa itsenäiseksi luovan työn tulokseksi. Tekijänoikeus uuteen kuvaan siirtyy kuvaajalle. Uusi teos ei loukkaa alkuperäisten oikeuden omistajien tekijänoikeuksia, sillä alkuperäistä teosta ei ole muuteltu. Kuvan julkaisu vaatii taideteoksen alkuperäisten oikeuksien omistajien luvan, mikäli se julkaistaan jossain muussa kuin lain määräämissä tekijänoikeuksia rajoittavissa yhteyksissä.

Mikäli kuvan ei katsota eroavan riittävästi alkuperäisestä teoksesta, jotta se ylittäisi teoskynnyksen, kuvan saa edelleen julkaista teosta käsittelevän arvostelun tai tieteellisen työn yhteydessä.

***

***

***

***

Pauliina Vanhatalon teos Korvaamaton

Tapaus 4: Arvostelijan ottama kuva, johon lisätty omaa luovan työn jälkeä alkuperäisen kansikuvan eteen. Pauliina Vanhatalo: ”Korvaamaton”, kansikuva Laura Noponen (Tammi 2012).

Tapaus 4: Arvostelijan kansikuvasta ottama kuva, johon lisätty elementtejä eteen

Teos ylittää teoskynnyksen, sillä se eroaa riittävästi alkuperäisestä teoksesta, jotta sen voi tunnistaa itsenäiseksi luovan työn tulokseksi. Tekijänoikeus uuteen kuvaan siirtyy kuvaajalle. Uusi teos ei loukkaa alkuperäisten oikeuden omistajien tekijänoikeuksia, sillä alkuperäistä teosta ei ole muuteltu. Kuvan julkaisu vaatii taideteoksen alkuperäisten oikeuksien omistajien luvan, mikäli se julkaistaan jossain muussa kuin lain määräämissä tekijänoikeuksia rajoittavissa yhteyksissä.

Mikäli kuvan ei katsota eroavan riittävästi alkuperäisestä teoksesta, jotta se ylittäisi teoskynnyksen, kuvan saa edelleen julkaista teosta käsittelevän arvostelun tai tieteellisen työn yhteydessä.

***

***

***

***

Kuva Pauliina Vanhatalon "Korvaamattomasta", osa kantta peitetty

Tapaus 5: Arvostelija on lisännyt elementtejä alkuperäisen kansikuvan päälle. Pauliina Vanhatalo: Korvaamaton, kansi Laura Noponen.

Tapaus 5: Arvostelijan kansikuvasta ottama kuva, lisätty elementtejä kansikuvan päälle.

Teos ylittää teoskynnyksen, sillä se eroaa riittävästi alkuperäisestä teoksesta, jotta sen voi tunnistaa itsenäiseksi luovan työn tulokseksi. Tekijänoikeus uuteen kuvaan siirtyy kuvaajalle.

On epäselvää, loukkaako teos alkuperäisten oikeuden omistajien tekijänoikeuksia, ks. TekijäL 3 § ja 4 §. Itse en tällaista rajatapauskuvaa välttämättä uskaltaisi käyttää (en kaipaa lisää jännitystä elämääni, joten yritän pysytellä mieluiten selkeästi lain jommalla kummalla puolella.)

Kuvan julkaisu vaatii taideteoksen alkuperäisten oikeuksien omistajien luvan ainakin silloin, jos se julkaistaan jossain muissa kuin lain määräämissä tekijänoikeuksia rajoittavissa yhteyksissä. Luultavasti silloinkin kannattaa varmistella pyytämällä se lupa.

***

***

***

Muunnelma Pauliina Vanhatalon "Korvaamattoman" kansikuvasta

Tapaus 6: Arvostelijan muunnelma alkuperäisestä kansikuvasta. Rikkoo tekijänoikeuslakeja, mikäli julkaistaan ilman alkuperäisen kannen tekijäoikeuksien omistajien lupaa. Pauliina Vanhatalo: Korvaamaton, alkuperäinen kansi Laura Noponen (Tammi 2012).

Tapaus 6: arvostelijan kansikuvasta ottama kuva, jossa graafikon teosta muuteltu

Teos ylittää teoskynnyksen, sillä se eroaa riittävästi alkuperäisestä teoksesta, jotta sen voi tunnistaa itsenäiseksi luovan työn tulokseksi. Tekijänoikeus uuteen kuvaan siirtyy kuvaajalle.

Teos loukkaa sinällään ainakin alkuperäisen visuaalisen ilmeen luoneen henkilön tekijänoikeuksia, luultavasti myös kustantamon. Alkuperäisen teoksen muuntelijan tulee hankkia alkuperäisten tekijänoikeuksien omistajien lupa kuvan julkaisuun missä tahansa yhteydessä, ks. TekijäL 3 §.

Kiitos kansikuvamuunnelman julkaisuluvasta tässä blogauksessa alkuperäisten tekijänoikeuksien omistajille.

***

***

***

***

***

***

Muunneltu kansikuva Pauliina Vanhatalon teoksesta "Korvaamaton"

Tapaus 7: Arvostelijan muunnelma alkuperäisestä kansikuvasta. Kuvaa ei saa julkaista missään yhteydessä ilman alkuperäisten tekijänoikeuksien omistajien lupaa. Pauliina Vanhatalo: Korvaamaton, alkuperäinen kansi Laura Noponen (Tammi 2012).

Tapaus 7: arvostelijan kansikuvasta ottama kuva, jossa graafikon ja kirjailijan teosta muuteltu

Teos ylittää teoskynnyksen, sillä se eroaa riittävästi alkuperäisestä teoksesta, jotta sen voi tunnistaa itsenäiseksi luovan työn tulokseksi. Tekijänoikeus uuteen kuvaan siirtyy kuvaajalle. Teos loukkaa vähintään alkuperäisen visuaalisen ilmeen luoneen henkilön sekä kirjailijan tekijänoikeuksia, luultavasti myös kustantamon tekijänoikeuksia. Ks. TekijäL 3 §.

Teoksen julkaisu missään yhteydessä vaatii alkuperäisten tekijöiden luvan. Kiitos kansikuvamuunnelman julkaisuoikeudesta tässä blogauksessa alkuperäisten tekijänoikeuksien omistajille.

Lopuksi

Kaikki tässä blogissa julkaistut  tekijänoikeuteen liittyvät pohdinnat ovat omiani ja oman tekijänoikeuslain ja tekijänoikeusliittojen ohjeiden tulkitsemisen sekä käytännön tekijänoikeuskokemuksen (1 kpl) tulosta. Tämän blogauksen teksti on tarkoitettu herättämään ajatuksia ja keskustelua tekijänoikeudesta silloin, kun kirjojen kansikuvia käytetään osana kirja-arvosteluja tai -blogauksia.

Älkää käyttäkö tositilanteissa! Hankkikaa tarvittaessa apua asiantuntijoilta, esim. Kuvastolta tai Kopiostolta.

Lisätietoja:

IPR University Center – Immateriaalioikeusinstituutti, artikkelit:

http://www.iprinfo.com/lehtiarkisto?action=articleDetails&a_id=619&id=41

http://www.iprinfo.com/lehtiarkisto?action=articleDetails&a_id=496&id=35

Tekijänoikeuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404

Tekijänoikeusneuvoston lausunnot, valokuven ja taideteosten käyttöön ja tekijänoikeuksiin liittyviä mm.:

TN 2008: 12, TN 1993: 7, TN 1993: 18, TN 1993: 20 (pdf-formaatissa Tekijänoikeusneuvoston sivuilla)

Advertisements
22 kommenttia leave one →
  1. 12.5.2012 07:48

    Hyvä ja erittäin havainnollistava teksti, kiitos! Tulen linkittämään tämän jossain välissä omaan blogiinikin ja blogini Facebook-sivuille vein sen jo äsken.

    • 12.5.2012 08:27

      Kiitos itsellesi! En olisi varmasti uskaltanut lähteä tätä julkaisemaan ilman ajatustenvaihtoamme.

  2. 12.5.2012 08:12

    Todella asiallinen ja informatiivinen, kiitos paljon!

  3. 12.5.2012 10:58

    Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä juttu, kiitos!

    Aika turvalliselta näillä ja aikaisemmillakin tiedoilla tuntuu sekä kustantajien julkaisemien että itse sellaisenaan skannattujen kansikuvien käyttö. Tuo oli minulle yllätys, että vaikka teoskynnys ylittyy ja tekijänoikeus siirtyy, lupa alkuperäisen julkaisemiseen saatetaan silti tarvita.

    Nämä on kyllä olleet jo vuosikausia tosi kimurantteja kysymyksiä. Ymmärrän kyllä hyvin, että tekijänoikeuksistaan haluaa olla tarkka, (tosin vielä joskus kymmenisen vuotta sitten valokuvaajamieheni sai aika lailla rautalangasta vääntää asiasta minulle, mutta kehitystä on sittemmin tapahtunut ;), mutta toisaalta kovin tarkka oikeuksien rajoittaminen saattaa tyssätä hyviäkin projekteja. Tästä on esimerkkejä sekä työpaikaltani kirjastosta että täältä harrastusten parista. Mutta eiköhän ne kaikkia tyydyttävät toimintatavat tässä vähitellen löydy, kun asiaa jaksetaan kehitellä!

    • 12.5.2012 14:00

      Aikamoista taiteilua tuntuu näiden kanssa puljaaminen lainsäätäjille ja tekijänoikeusneuvostollekin olevan, koska pitää toisaalta turvata tiedonkulku hankaloittamatta lehtimiestyötä liikaa, mutta toisaalta taas niitä tekijäoikeuksiakin suojata. Tosi monessa lukemassani tekijänoikeusneuvoston päätöksessäkin oli jätetty eriäviä mielipiteitä tai äänestetty esim. 7 puolesta, 7 vastaan ja puheenjohtajan ääni ratkaisee.

      Itseäni ainakin on hämmentänyt tässä koko tekijänoikeusbisniksessä se, että tekijäoikeuksista ovat vuosikausia vauhkonneet lähinnä viihdeteollisuuden isot yritykset, jotka ovat korostaneet omia oikeuksiaan, ja tekijänoikeuksia omistavat luonnolliset henkilöt ovat jääneet aika lailla huomiotta. Paitsi mitä nyt tämä Sanoman freelancer-sopimusfarssi, tässä viimeisintä tietoa freelancereiden yhdistykseltä: http://www.freet.fi/uutiset/artikkeli/755/.

  4. 12.5.2012 20:42

    Kiitos tästä selkeästä informaatiosta. Näitä tekijänoikeusjuttuja saa aina sydänkylmänä lukea, sillä moni asia ei ole ollut ihan täysin selvä. Tykkään ottaa ns. taitellisia kuvia lukemistani kirjoista, ja kuvan ideanahan on tosiaan innostaa ja herättää kiinnostusta blogin lukijoissa joten mainontaahan se lähinnä on. Kirjablogini on minulle suuri ilo ja tärkeä harrastus, enkä halua stressata oikeudellisista asioista. Kiva saada tällainen selkeä esitelmä kuvien esillelaitosta! 🙂

    • 14.5.2012 07:12

      Toisaalta voi lohduttautua sillä, että näyttää olevan tekijänoikeuslain soveltaminen käytäntöön hankalaa ihan tekijänoikeusneuvostollekin, etenkin rajatapauksissa tai jos käytössä on uusi teknologia. Jos pyrkii itse elelemään lain sallimien rajoitusten ja velvoitteiden puitteissa ja tarkastaa allekirjoitettava olevat julkaisusopimukset huolella, ei tarvitse huolia juurikaan.

  5. 14.5.2012 10:15

    Hyvä rautalankavääntö!!

  6. 20.5.2012 12:20

    Kiitos tästä!

    Eli jos kyseessä on kirja-arvostelu tai muuten kirjaan oleellisesti liittyvä teksti, ovat sekä itse otetut skannaukset että ”taiteellisemmat” kuvat ilmeisesti sallittuja, niin kauan kuin itse kantta ei lähdetä muokkaamaan. Käsitinkö oikein?

    • 20.5.2012 13:11

      Perusperiaatteena näin. Tietysti on sitten näitä alkuperäisen tekijänoikeuden respektioikeuksiin liittyviä juttuja, kuten se, että teosta ei saa esittää loukkaavassa yhteydessä.

      Tulkinnanvaraista tietysti on, että mikä nyt on kellekin loukkaavaa, mutta en nyt ekana menisi kuvaamaan Richard Dawkinsin teoksia taustalle alttaritaulua. Siinä loukkaantuisivat varmaan molemmat osapuolet. Kirjankansien suhteen hyvä perusperiaate varmaan on, että jos tausta on neutraali (esim. taustapaperi, kukkia tmv.) tai pyrkii kuvaamaan kirjan sisältöä jollain lailla, niin kuin tämän sortin taiteellisemmat tapaavat tehdä, niin ollaan pysytty lain hengessäkin kiinni.

  7. 21.5.2012 21:34

    Hyvä juttu! Kävin linkittämässä tämän tekijänoikeusjuttuni loppuun.

  8. 23.5.2012 19:52

    Nostan hattua kovasta vaivannäöstä, jota selvästi on vaadittu tämän kirjoituksen laatimiseksi! Keskeinen sanoma on, että esimerkkikuvien julkaisemiseen vaaditaan alkuperäisteoksen tekijän lupa, jollei niitä käytetä arvostelussa tai tieteellisesti. Mielenkiintoinen huomio on myös se, ettei kaikkia muunnelmia saa käyttää tässäkään tarkoituksessa luvatta, koska lainauksen ja jälkiperäisen teoksen on tehtävä oikeutta alkuperäiselle.

    Nostaisin esiin muutaman huomion, mutta korostan, että olen täysi maallikko juridiikassa. Älkää siis purematta nielkö.

    Tapauksista 4 – 6: kaikkia voidaan pitää alkuperäisen teoksen muunteluna. Ei voida todistaa, että kuva 4 on todella tehty valokuvaamalla kirjan kansi särkynyt lasi edessään; lasi on saatettu lisätä kansikuvaan Photoshopilla. Sama koskee kuvaa 5. Kuva 6 taas olisi voitu tehdä piirtämällä kysymysmerkit kirkkaalle lasille, joka sitten olisi asetettu kannen eteen, jolloin lopputulos olisi ollut sama. Mielestäni olennaista on lopputulos, ei menetelmä.

    Käytetyistä ilmauksista huomauttaisin, että kaikki esimerkit 1 – 7 ovat kyllä teoksia, sillä alkuperäinen kansikuva niissä nostaa kuvat teoskynnyksen yli. Kysymys kuuluu, syntyykö esimerkkien 2 – 7 tekijälle itselleen tekijänoikeuksia 4 §:n mukaisesti.

    Lisäksi: ovatko ne ”itsenäisiä teoksia” (4 § 2 mom.)? Minä ymmärrän lain siten, että jos jälkiperäinen teos katsotaan itsenäiseksi teokseksi, sen saa julkaista ilman alkuperäisen tekijän lupaa. Esimerkit 3 – 5 olisivat siis 1 momentin eivätkä 2 momentin mukaisia muunnelmia; blogistikin toteaa, että kaikkien esimerkkien julkaisuun tarvitaan kansitaiteilijan lupa.

    Esimerkeistä 6 – 7 epäilen, etteivät ne ole lain tarkoittamaa muuntelua, johon syntyisi uudet tekijänoikeudet.

    • 24.5.2012 08:46

      Kiitos, Perttu!

      Kommenttiisi kuvien 4-6 muuntelusta: tekijänoikeuslaki on teknologianeutraali. Lain tai laintulkinnan kannalta ei ole väliä, millä metodilla kappale on valmistettu julkaistavaksi. Tässä halusin korostaa valokuvausta metodina, koska käytän sitä itse ja tiedän monien kirjabloggaajien kuvaavan tai skannaavan silloin kun eivät käytä kustantajien pressikuvia.

      Esimerkki 2 ei missään nimessä ylitä teoskynnystä: sen ilmiasu ei eroa alkuperäisestä teoksesta ja tekijänoikeuslaki suojaa nimeomaan teoksen muodon, ei esim. ideaa. Jos uusi/jälkiperäinen teos on tunnistettavissa erilaiseksi kuin alkuperäinen teos, se ylittää teoskynnyksen (ainakin Kuvaston ohjeiden mukaan) ja tuottaa näin tekijälleen tekijänoikeuksia.

      Tässä blogauksessa esim. kaikki kuvat ovat niin samankokoisia kuin on teknisesti mahdollista kuvien vertailun mahdollistamiseksi. Teoskynnyksen ylittämistä voi arvioida kuvien 2-7 osalta kysymällä, näyttääkö kuva kokonaisuudessaan erilaiselta kuin kuva 1. Jos näyttää, teoskynnys on ylitetty.

      Ja lopuista tulkinnoista en näin aamuväsyneenä uskalla sanoa mitään muuta kuin että esimerkkien 6-7 kaltaisia muunneltujen kansikuvien julkaisu yhtään missään, sisältäen arvostelut, tieteelliset teokset ja muut tekijänoikeuslain rajaamat tapaukset, ilman alkuperäisten tekijänoikeuksien omistajien lupaa rikkoo tekijänoikeuslakia.

      • 24.5.2012 15:38

        Tartuin esimerkkiin 4, koska kirjoitat mielestäni virheellisesti että se ”ei loukkaa alkuperäisten oikeuden omistajien tekijänoikeuksia, sillä alkuperäistä teosta ei ole muuteltu”.

        Esimerkkiä 2 tulkitsemme selvästi samoin, mutta sanamuoto ”ei ylitä teoskynnystä” särähtää. Joka tapauksessa esimerkki 2 on tekijänoikeudella suojatun teoksen kappale.

        Ainakaan aiemmin linkittämässäsi Kuvaston ohjeessa ei sanota, että teoskynnys (uudelleen)ylittyisi, jos valokuva näyttää ”kokonaisuudessaan erilaiselta kuin” alkuperäinen teos. Käsittääkseni siihen vaaditaan, että tuo erilaisuus on omaperäistä (aivan kuten primaarisestikin teoskynnys ylittyy vain teoksen ollessa itsenäinen ja omaperäinen). Epäilen, ettei omaperäisyys täyty esimerkeissä 6 – 7.

  9. 10.6.2012 19:46

    Aioin blogissani esitellä käsityö- ym. kirjoja mainitsemalla takijän. Olin aikonut kuvittaa blogiani muutamilla esimerkkikuvilla ko. kirjoista, mutta epäröin nyt, onkohan tämä mahdollista? Mielestäni kyse olisi parhaimmillaan kirjan mainostamisesta ja ilmoitan siitä kaikki mahdolliset tiedot, samoin kirjoittajasta, jos tietoja on saatavana. Meneekö koko hankkeeni myttyyn?

    • 11.6.2012 08:05

      Kuvasitaatteja saa käyttää kirja-arvostelun tai tieteellisen tekstin yhteydessä, kunhan a) kuvat tulevat arvosteltavasta opuksesta, b) kuvien ja tekstin suhde pysyy kohtuudessa, eli tekstiä pitää olla enemmän kuin kuvia ja c) julkaisun tiedot tulevat esille kuvien yhteydessä. Eli kuvateksteihin kirjoittajan ja julkaisijan lisäksi myös kuvaajan nimi, jos tiedossa.

      Jos haluaa ihan eniten varman päälle vetää, voi pyytää kuvien julkaisulle luvan kustantajalta (ks. yhteystiedot kustantajan kotisivuilta, esim. tiedottaja tai yleisosoite menee yleensä oikealle henkilölle ennen pitkää).

  10. 11.6.2012 09:37

    Kiitos nopeasta vastauksesta. Tomin tämän mukaisesti.

Trackbacks

  1. Tehtävä 12: sosiaalinen media ja lainsäädäntö – tekijänoikeus « Sivujuonia ja lyhyitä pyrähdyksiä
  2. Arthur Conan Doyle Grönlannin vesillä | Kielen päällä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: